torstai 24. marraskuuta 2016

Suikunsukuinen

Törmäsin Hevostallinetissä kenties elämäni ensimmäistä kertaa mielenkiintoiseen keskusteluun. Viestiketjussa keskusteltiin suikkulaisista sekä näistä suikunsukuisista (eli hevosista joitka polveutuvat Suikusta isän tai emän puolelta isä muodossa tai kauempaa), joita on läjäpäin. Antin veressä kulkee isänisänä itse pääpiru Suikkua, joten meitä taidettu hieman armahtaa tältä pahalta. ;) 


Suikkua pidetään joissain piireissä kovapäisenä ja hankalana hevosena, kun toiset näkevät vain herkän ja hevosmiestaitoa vaativan väärinymmäretyn yksilön. Itse en osaa sanoa juuta enkä jaata, sillä en ole ikinä tähän muulla tapaa perehtynyt kuin kuulopuheiden kautta. Näiden perusteella on kumminkin hauska verrata, että mitkä ominaisuudet on periytynyt Anttiin. Luulen kumminkin, suurimman osan olevan vain samankaltaisia luonteenpiirteitä, jotka jollain tapaa vain kuvitellaan periytyneen näin suuressa sukupuussa.

HUONOKÄYTÖKSINEN
Antti ei osaa montaa asiaa, mutta käyttäytyä se osaa. Se on sitten toinen tarina, että tahtooko se sitä. ;) Pääpiireisesti se on kuitenkin aina kaikkien käsiteltävissä kotona, äkkiä se kyllä kumminkin hokaa tarvitseeko käytöstapoja olla vai ei.
JYRÄ
Kotona talutus toimii normaalilla riimunnarulla sekä riimulla. Toki niitä huonojakin päiviä löytyy, kun hevonen säntää omille teilleen niinkuin kaikilla hevosilla.
KOVALUONTEINEN
Kovaan Antti vastaa kovalla kuten joku keskustelussa sanoikin, muuten se on äärimmäisen kiltti ja helppo hevonen. Pakottamalla sitä ei saa tekemään mitään ja tappelemalla saat vain lisää tappelua aikaan.
OMATAHTOINEN
Jollakin tapaa osuu ja jollain ei. Antti tahtoo mielyttää ja kerjää kehuja, joiden avulla tämän saakin tekemään lähes mitä vain. Tosin jos kemiat eivät kohtaa tämän kanssa, niin kaikki menevät kyllä täysin hevosen oman tahdon mukaan. :D
LEVOTON
Kisapaikoilla ei kyllä juurikaan seisoskella, kotona tai valmennuksissa ei kyllä juurikaan levottomuutta ole. Ainakaan sellaista, jonka luokittelisin häiritseväksi eli tilanteissa joissa kuka tahansa hevonen voisi olla levoton. 
ITSEPÄINEN
Poikaystävän sanoin "Jos se haluaa olla mulkku, se on mulkku." :D Kun Antti päättää jotain tehdä, niin usein se kyllä yrittää sitä ihan viimeiseen asti ellei sen sadannen kerran jälkeen kerkiä tulemaan järkiinsä.
HERKKÄ
Tietynlaista herkkyyttä, jonka voi luokitella hyvään ja huonoon. Kaikki vaivat näytetään kyllä isosti, vaikkakin vasta kun ne ovat todella vaivaavia. Ratsastuksellisesti vain hyvässä mielessä herkkä kaikille avuille ja paineelle. Tähän paineen sietoon voisi kertoa tarinan liian kapeista aisoista ajaessa, jolloin äiti sai harjoitusraveissa elämänsä kyydit... Onneksi varusterikkoa suurempaa vahinkoa ei saatu aikaan, vaikkakin hevonen sairasti pitkään vaivanneen lihasvamman kyljessään.
Tässä itseasiassa kuva tuolta kyseiseltä reissulta
ARKA
Ennemminkin miestenvihaaja. ;)
KOVASUINEN
Herkkäsuinen, mutta voimansa tunteva. Muutamat vetokilpailut hävinneenä oppinut, että se on varma keino olla pysäyttämättä tätä hevosta. :D
OMANARVONTUNTEVA
Noh. Nimi Arvonherra varmasti kertoo tarvittavan. 
Hänen arvokkuutensa ei tarvitse olla kenellekkään mieliksi, josta ei pidä tai kokee olevansa väärin kohdeltu.
HANKALA
Kaikki on niin pitkään hyvin, kun vain ymmärrät pienen hevosen suurta nälkää. Jos heinät ovat myöhässä tai hän luulee niiden jäävän välistä saa ruokinta-automaatti (ihminen) kuulla ja kokea kunniansa. Yleensä hän juoksee itse ruuan luokse.
Hankaluus on niin kovin suhteellinen käsite lopulta kumminkin. ;)

VIISAS
Antti on kyllä ihan äärettömän viisas. Tämän kanssa pitää kokoajan ajatella yks askel pidemmälle mitä muiden hevosten kanssa. En ole varmaan ikinä käsitellyt hevosta, joka lukisi näin tarkasti ihmistä. Oikeudenmukaisella käsittely on se ainoa oikea tie.Vaatii välillä ihan jokaisen aivosolun käyntiin, jos tulee ongelma jonka meinaat vielä saada ratkaistua.
TERÄVÄ
Huomaa sun jokaisen puutoksen ja osaa käyttää sitä sinua vastaan, jos niin tahtoo. Samoiten reagoi valtavasti omaan mielialaasi, joten pahalla päällä ollessaan ei mitään asiaa jos meinaat purkaa sen väärin.
REILU
Loppujenlopuks tämä on ehkä Anttia eniten kuvaava sana. Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Sitä kylvää mitä niittää yms yms. Tämä hevonen tekee ihan mitä vain sun kanssa kun annat sille yhtäpaljon kuin se sinulle. Syy miks Antti on vaan niin kultaa. ♥

Vaikea sanoa näin loppujärkeilyksi, että onko nuo kuvaavat sanat vain jokaisen suomenhevosen perusolettamuksia vai onko näitä piirteitä vain Suikun jälkipolvissa. Toki Suikku on niin valtava vaikuttaja suomenhevosten sukujuurissa, että kaikki paha on polveutunut vain itse pirusta. ;)

4 kommenttia:

  1. Hahah, kolme viimeistä istuu kyllä just mun suikunrallilaiseen tammaan. 😃 Viisas se on ja peruskiltti hevonen, mutta terävä ja vaativa myös. Ja peilaa käsittelijää, voi kyllä. 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, et Suikku on ehkä eniten periyttänyt tuota käsiteltävyyttään. Tai eniten se on tullut monen kanssa esille.
      Saadaanko me siis kiittää Suikkua paremmista hevosmiestaidoista... ;)

      Poista
  2. Mun nyt jo edesmennyt lemppari oli Suikun poikia, nimeltään Suikun Ponsi. Oli ihan huippu, superkiltti, rehti ja reipas. Este- ja koulumestareita tallin kisoissa, hirveen näppärä ja todella moni tykkäsi. Itsekin rakastuin ihan täysin, harmi, että joutui jo 11- vuotiaana siirtymään ajasta ikuisuuteen :') Hän oli ihana!
    Ja tuo on kyllä totta, että suomenhevoset voi ihan jokainen, oli suvussa Suikkua tai ei, olla kuvailemiesi sanojen mukaisia :D Suikkua on myös nykyisessä tallimme hevosessa, mutta hän on vielä niin nuori, että vaikea sanoa minkälainen hänestä tulee- kiltti ja lempeä se kuitenkin on ja tosi yritteliäs, vaikka vielä vähän vauhdikas. En ainakaan minä siis löydä mitään erityisen huonoa näistä Suikun pojista verrattuna muihin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut niin monen sukuisua suokkeja, ettei niistä oikein ennen ole tullut ajateltua mitkä piirteet on periytynyt ja mitkä omia luonteen sävyjä. Ainoat jotka on jäänyt kumminkin mieleen niin Turolainen, joka kuulemma hyviä juoksijoita. Tämä juoksi vain jos sai johtaa, muuten ei liikkunut mihinkään. :D Toki äiti sillä muutamat voitot ajoi, mutta nekin sattui osumaan päivälle kun hevosta huvitti kilpailla.

      Antissa taas tulee hyvin esiin aikalailla kaikki vivahteet mitä Suikku periyttänyt mukamas. Näitä useita piirteitä on kumminkin ollut myös näissä erisukuisissakin. Enemmänkin hevosen rotu, käyttö ja käyttäjät näitä piirteitä niihin luovat kuin periytyminen.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)