tiistai 22. marraskuuta 2016

Ratsastuksen flow-tila


Välillä pieni tauko hevosen selästä tekee hyvää, vaikka sitä itse stressaankin jatkuvasti. Turhaan huolehtii, että osaako se äiti nyt satuloida Antin oikein tai osaako se ratsastaa sen tarpeeksi hyvin, jotta se pysyisi nyt hyvänä. Todellisuudessa nämä ajat tekevät vain hyvää, kun hevonen saa toisenlaista liikutusta ja ihan yhtä hyvää huolenpitoa (vaikkakin vähän vähemmän palkintonameja ;). Samassa oma pääni saa aikaa sisäistää vanhoja oppeja sekä vähän irtiottoa jokapäiväisestä ratsastuksesta. Itseasiassa nämä tauot tekevät vain yleensä hyvää omalle ratsastukselleni, sillä ne hetket kun pääsee pitkän tauon jälkeen hevosen selkään taas on hyvinkin tärkeitä. Usein tällöin pääsen ratsastaessa flow-tilaan, johon ei ihan joka kerta muulloin pääse.
Flow-tila on tila, jossa vallitsee täydellinen keskittyminen käsillä olevaan asiaan. Se on se tila, joka tulee loman toisella viikolla varpaita välimeressä huljutellessa, sydäntä särkevän kaunista musiikkia kuunnellessa ja omaa nukkuvaa lasta tuijotellessa. Kaikki seitsemän huomiokanavaamme ovat silloin kiinnittyneet siihen, mitä olemme tekemässä jopa siinä määrin, että tietoisuus omasta itsestä tai ajasta katoaa. Tuloksena on miellyttävä läsnäolon tunne – tunne siitä, että kaikki vain sujuu.
Lähde : https://ajattelunammattilainen.fi/
 Kun pääsen tähän tilaan, kaikki tekeminen tulee kuin itsestään. Saan ratsastettua Antin entistä paremmin avuille, kun ne korjaavat avut tulevat jostain alitajunnasta kun vain ratsastan ja luen hevosen sekä itseni heikkouksia.


Lauantaina ensimmäinen ajatus hevosen selkään kiivetessä oli, että kuinkahan vino se tänään on kun viimeksi ratsastin sen monta päivää sitten. Meillä kun on äidin kanssa lähes päinvastaiset tavat ratsastaa, niin Antti tuntuu lähes vieraalta aina useamman päivän "heitteillejätön" jälkeen.
Kentälle saavuttuamme kumminkin päätin sivuuttaa kokonaan lähtökohdat. Ratsastin hevosta vain sen mukaan millainen se on, enkä lähtenyt ruokkimaan sisäistä kiukkuani syille miksi se on niin "huono".

Antti on ollut pidempään jo oikeasta lavastaan huonompi, se kiertää painon vasemmalle ja jää vinoksi. Lähdinkin siis korjaamaan tätä ensialkuun jo sillä, että tarkkailin omaa ratsastustani vasemmalta. Kun hevonen työntää painonsa vain vasemmalle niin olen valmiina korjaamaan sen sieltä, enkä vain tyydy vinoon hevoseen. Oma ongelmani on, etten saa aina avattua lonkkiani ja tätä myöten jalkoja pitkiksi hevosen kylkiä vasten. Nyt kumminkin kun keskityin tähän ongelmaan alkoi kaikki muu ratkeamaan kuin itsellään.


Saadessani jalan pitkäksi myös sieltä vasemmalta, onnistui paremmin vasemman pohkeen vaikutus. Hevonen alkoi suoristumaan ja tukeutumaan paremmin molemmille ohjille, eikä vain vasemman ohjan tuelle. Oman jalan korjaus auttoi myös istumaan paremmin kaikissa askelajeissa ja pääsin myös laukassa hevoseen paremmin käsiksi. Olin niin tyytyväinen ratsastuksen jälkeen siihen, että sain suljettua ajatuksistani kaikki häiriötekijät ja keskityin vain siihen mihin piti. Tätähän se on parhaimmillaan, kun vain muistaisi nauttia siitä mitä on.

Eikä tämä tila onneksi tuohon päivään katkennut, vaan sitä on jatkunut tähän asti. Tehtiin tänäänkin niin super laukkatreeni, että en malta odottaakaan viikonlopun estetreenejä taas Paavon kanssa!
En voi käsittää kuinka paljon hyvää mieltä tuo hevonen osaakaan tuottaa, vaikka kelit on ollut mitä hirveimmät. Onni on Antti. ♥



2 kommenttia:

  1. Parin päivän tauko ei kuulosta miltään, kun ajattelen että mä oon ollut nyt 3kk pois hevosen selästä ja vielä olis kuukaus jäljellä. 16 vuotta tätä lajia harrastanut, enkä koskaan sinä aikana ole ollut näin kauaa pois satulasta.... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo muistan myös sen tuskan kun piti raskausaikana lopettaa ratsastus kun ei ollut ennen siitä pitänyt lainkaan taukoa. Onneksi tämän harrastuksen pariin pääsee aina kun vain haluaa. :)
      Sinä pääset sillä välin rikastuttamaan elämääs kumminkin uusilla kokemuksilla ja ihan erilaisten kulttuurien parissa. Nauti, aika menee nopsaan. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)