torstai 1. tammikuuta 2015

I'm still working on my masterpiece

Mul on hyvä fiilis tästä vuodesta. Hommii riittää, mut motivaatioo on sitä myös tekeen ihan tajuttomasti. Alotin jo viime kesänä itteni tsemppaamisen ja nyt täytyy sanoo, et hitto jos nää fiilikset säilyy ni mikä vaan on viä mahdollista. Joulukuusta asti oon pohdiskellu, käännelly ja väännelly asioita ja fiiliksiä, että nyt on sellanen pudistunu Buddha olo. :D
Jos joku täältä pilvilinnoista pudottaa, niin toivon, että mulla on ympärillä vihdoin oikeita ihmisiä jotka kiskoo vaikka väkisin takasin. Oon koittanu kerää ympärilleni ihmisiä, jotka motivoi ja inspiroi pyrkii parempaan ja ainakin tuntuu, et sellasia vihdoinkin on. ♥

Postauksen kuvat ja video © Siiri Kaskinen ♥
Töitä ratsastusksen saralla on aivan tajuttomasti, niin Antin kun itsenikin kohdalla. Antille pitää saada takapolvet siihen kuntoon missä ne oli viime keväänä. Se tietää aivan tajuttomasti hommia, jotka tehdään säästellen, mutta kehittävästi. Yhtään ei sais tulla pitkää lomaa normiliikunnasta, sillä se vaikuttaa samantien tuon kohdalla. Viime kesän lihasongelmat saivat tämän inhottavan kierteen aikaseksi, kun hevonen joutu oleen noin kuukauden "pakkolomalla". Hevonen jolla on syntymästään löysät takapolvet, ei oo mikään ihanteellinen etenkään kouluradoille, mutta hitto mähän vielä sillä koulua kisaan. :D

Toki muutakin remppaa hevosessa on, etenkin ratsastettavuudessa. Pikkuhiljaa se alkaa jaksaa kantamaan itseään oikeassa työskentelymuodossa, mutta liikaa ei saa silti vielä alkaa vaatia. Pikkuhiljaa kuitenkin koetan alkaa saada sitä taas pykälän verran vähän kootumpiin askellajeihin. Sen verran nyt alkuun vain, että onnistuis sujuvasti askellajin sisällä kokoaminen ja lisääminen. Onnistuuhan se toki nytkin, mutta se on vähän vaihtelevaa, että millä tuulella hevonen mahtaa olla. Joskus maataan niin paljon kättävasten, ettei lisäyksestä takaisin tulo ole niin pehmeää kun toivoisin sen olevan. Toisinaan taas ollaan mielummin siinä keinuhevosmoodissa, ettei millään jaksettais venyä eteen. 


Väistöjä, avoja ja sulkuja treenaillaan sen verran lisää, että saadaan myös lavat enemmän auki liikkeisiin. Hevonen tekee nää helposti, mutta myös osaa luistaa siitä todellisesta työnteosta helpolla. Tekee joko liikaa tai liian vähän, haetaan kultainen keskipiste jotta saadaan todellinen hyöty liikeistä irti. 

Ravi. Ikuinen kompastuskivi. Löysät takapolvet näkyy tässä kaikkein selvimmin, joten ennen niiden oikeaa "kuntoutusta" ei saada juuri ihmeitä aikaan. Tarvii saada lisää ponnekkuutta sekä hyvä tahti haettua tähän, lisänä toki rento ja reaktiivinen hevonen. Antti on kiva ratsastaa kun se on niin tasanen ja periaatteessa helppo, mutta niin vaikea saada tosissaan hommiin. Kun sulla on satulan alla linja-auto, jonka kanssa saa jokaisella askeleella muistaa ratsastaa takaa kohti ohjaa niin meinaa itellä ainakin loppua keskittymiskapasiteetti kaikkeen muuhun hienosäätöön. :D 

Laukka on periaatteessa ihan jees. Siinä saa vain olla tarkkana, että se todella on pohkeen edessä, mutta myös "satulan alla" eli hienosäätö toimii myös istunnalla. Myös taipumista saadaan harjoitella lisää. Hevonen on ravissa ja käynnissä kun kuminauhaa, mutta laukassa saa vielä muistaa jumpata aikalailla. Tämäkin helpottuu kun saadaan noita siirtymisiä säädettyä hitusen helpommiksi. 



Siinä on nyt päällimmäiseksi mieleen tulleet asiat Antista. Työmaatahan siinä löytyy vielä vaikka ja kuinka, mutta hiljaa hyvä tulee. Tiistaina käydään hakemassa lisäohjeita ja ajatuksia Latelta, joten sieltä varmasti lävähtää taas kasa ongelmia kasvoille. Ratsastajan remontti-postaus tulee myöhemmin, sillä nyt on pakko kiiruhtaa nukkumaan. Onhan näitä. ;)


Got a way to go, but it's worth the wait
You haven't seen the best of me
I'm still working on my masterpiece

I still fall on my face sometimes
And I can't color inside the lines
I'm perfectly incomplete
Jesse J - Masterpiece

2 kommenttia:

  1. Akulla on myös vähän tuota löysyyttä takapolvissa, eikä se muutenkaan ole mikään ihannerakenteinen. Itse asiassa nuorena, ennen nykyiselle omistajalleen tuloa, se oli eräällä kouluratsastajalla. Hän oli sanonut, ettei Akusta tule koskaan ikinä olemaan kouluhevoseksi. Ja kuinka kävi? Tulevalla kaudella kisataan kansallista helppoa A:ta. :D
    Eli pienistä virheistä ja ongelmista huolimatta kaikki on mahdollista - tarvitaan vain päättäväisyyttä. Tsemppiä teille tähän vuoteen! Antti on niin hieno. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllähän se paljon vaatii oikeanlaista työtä, jottei ihan järkyttävästi näy. Niitä ollaan onneks valmiita tekemäänkin, läpi vaikka harmaan kiven. :D
      Aku on kyllä myös tosi upee, ehkä Antista kasvaa joskus yhtä hieno. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)