torstai 14. elokuuta 2014

Jos voisit alottaa alusta, tietäen mitä tää kustantaa seuraisitko sun kutsumusta?

Joko meillä vihdoin alkaa löytyyn sävelet tuohon estetouhuunkin!
Hei ryhti mihin sä jäit...
Tämä viikko on ollut kunnon teho viikko, tiistaina käytiin hyppäämässä Tuijan silmän alla, keskiviikkona käytiin hiitillä ja tänään taas Aki piti meille estetunnin. Tämä siksi, koska ollaan vihdoin ilmottauduttu kisoihin! Lauantaina olis 70cm ja 80cm Niihamassa. Monta hyppykertaahan tälle viikolle sattui, mutta tiistaina kyseltiin Tuijan mielipidettä pitäisikö meidän vielä ennen kisoja tulla tunnille ja tämä oli sitä mieltä, ettei se mitään huonoa ainakaan tee. Esteet on vielä niin pieniä ja lähinnä treenataan rytmin säilyttämistä sekä lähestymisiä. Etenkin nyt kun Antilla on ollut ruma tapa purra ennen estettä kuolaimeen kiinni ja tehdä omat päätökset, ratsastajan avuista piittaamatta.


Ihana vAntti kun se tykkää niin kovasti näistä hommista ♥
Ja luojan kiitos kuunneltiin Tuijaa, sillä jos tiistain tunti meni hyvin niin tänään oltiin supereita. Tunti meni parhaiten tähän asti ja tunnin jälkeen oli niin itsevarma fiilis, ettei ole aikoihin. Nuo epäonnistumiset on saanut epäilemään valtavasti omia kykyjä ja samalla syönyt hevosen itseluottamusta. Jotenkin tällä viikolla ollaan päästy taas siihen, että tuo homma on kivaa. Ei meidän tarvitse onnistua täydellisesti, kunhan vain yritetään niin hyvin kun osataan ja molemmat nauttii siitä. Mehän ollaan vasta puolivuotta harjoteltu noita hommia ja senkin sisälle mahtuu tuo ärsyttävä saikku. Täytyis muistaa olla vähän armollisempi itseä ja hevosta kohtaan, mutta välillä tuo sisäinen perfektionisti saa vallan.



Tuntia en ala kummemin selittämään, sillä äiti otti meistä muutaman videon jossa näkyy suurimmaks osaks mitä tehtiin. Paljon radan ratsastukseen liittyvä tehtäviä ja koitettiin pitää munkin pää mukana hommassa.
Tämän viikon tunneilla olen vasta herännyt siihen tosiasiaan, että mun on ihan todella ratsastettava myös sielä esteiden välissä. Oon liikaa jäänyt siihen, että tähdätään vain tolppien väliin ja toivotaan parasta. Jäänyt sinne mistä alotettiin.
Aina kun muistin istua pystyssä loppuun asti, säilyttää rytmin ja ratsastaa hevosen takaosan päälle niin tehtävät sujui kun vettä vaan. Tuo rytmin säilyttäminen on vielä vaikeinta etenkin kun hevonen on ollut viimeaikoina niin vahva edestä ja tehnyt omia ratkaisuja. Jään helposti passiiviseksi omalla kädellä jolloin Antti puree entistä kovempaa vastaan. Jokainenhan sen tietää miten noissa vetokilpailuissa käy, mutta kun muistais itse vielä, että siihen vetoon tarvii aina kaks.

No jokatapauksessa videolla on kaikki klipit mitä tunnilta tuli ja kaikki mun tyhmät mokat seassa. Ainakin tulee tiedostettua omat virheet kun hirvistelee jälkikäteen tätä tunnilta saatua dokumenttia... Jätin videoon kaikki äänet sun muut, joten ihan sensuroimattomana olkaapa hyvät: (Pahoittelen laatua, kamera ei ollut mikään uuden karhee, ei varmaan edes tältä vuosisadalta :'D)

2 kommenttia:

  1. Huippua hyvä te! Ja tsemppiä kisoihin, hyvin ne menee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) kyl hevosen puolesta pitäs hyvin mennä, kuskin täytyy vaan skarpata ja muistaa ratsastaa. Liikaa tottunut hevosiin jotka on tehnyt monta vuotta noita hommia ja nyt pitääki ite olla se joka sanoo mistä mennään ja miten. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)