lauantai 5. huhtikuuta 2014

Miniesteitä+video

Kävin tosiaan aamusta ratsimassa Antin ja luojan kiitos päätin mennä Ollilaan aitojen sisälle. Oli vähän kevättä rinnassa ja muutenkin energiaa kasautunut.

Kentällä aloitin heti työskentelyn, sillä tein maastossa jo alkuverkan eikä hevonen muutenkaan olis varmaan kävellyt askeltakaan etenkään kun esteet oli rakennettu valmiiks kentälle. Ai miten niin tuleva esteheponen?
En kestä taas tota mun istuntaa. Ei sais pitää
lainkaan pitkiä taukoja ratsastuksesta tai
hukkaa kaiken kontrollin omaan kroppaansa...
Aloitin kevyessä ravissa taivuttelemalla molempiin suuntiin sekä tekemällä avoja ja sulkuja, jolla koitin hifistellä ja aktivoida takapäätä samalla jumpata kylkiä. Kumminkin heppa oli niin virkeä, mutta kumminkin hyvän tuntunen avuille jätin ne muutamiin onnistuneisiin kertoihin. (Teki parhaat tähän asti!) Kun kierroksia alkoi kerääntyyn niin jatkoin pienillä siirtymistehtävillä, sillä olis kiva saada heppa takasinkin jossain vaiheessa.... Kaikki sujui ihan vallan mahtavasti niin pitkään kun kentän ohi ratsasti tallin pari muuta hevosta ja jäivät kökkiin kentän laidalle hetkeksi. Antti veti tästä vielä lisää pönttöenergiaa ja hetken aikaa lensi niin etu kun takapääkin. Vähän alko jo mietityttään, että jätetäänkö hypyt väliin, mutta onneksi en jättänyt!


Antilla keitti ravissa niin paljon, eikä meinannut millään keskittyä tekemiseen joten kokeilin mitä jos jatkettaisiin laukassa. Siinä hevonen oli välittömästi rento, avuilla ja kuulianen. Jes!
Laukkasin muutaman kierroksen vain eteenalas ja pikkuhiljaa aloin nostamaan ylöspäin, ja ylitettiin muutama pikkueste.

Hyppyjä tehtiin tosi paljon, koska suurin osa niistä oli kavaletin kokoisia (kaikki paitsi yksi..). Joka hypyn jälkeen Antti vain oli kuuliaisempi ja kuuliaisempi. Sain hyvin ratsastaa paikat ilman, että se lähti räyhään kohti estettä ja vielä esteen jälkeen balanssi säilyi. Aivan huikeeta.♥



Ajattelin ottaa välikäynnit ja toisen suunnan, mutta herra ei millään malttanut kävellä ja kuikuili vain ympärilleen niin jätettiin kävely ihan muutamaan kierrokseen jolloin hevonen oli jo palautunut ja jatkettiin. Toiseen suuntaan yhtähyvin ja olin aivan äimänkäkenä, kuinka hyvin voi mennä vaikkei olla pitkään aikaan hypätty mitään tehtäviä. Muutama puomi kolahti kun herra ei jaksanut kerätä kinttujaan pikkuesteiden yli, mutta korjasi aina seuraavalle.
Äiti tuli juuri hyvään aikaan kentälle ja korjaan puomeja jotka oli lähteneet mukaan. Saatiin videolle viimenen "extempore"-rata. Lähestymiset ei onnistunut puoliksikaan niin hyvin kun yksin ollessa ja tuo oli huonoin mikä tehtiin, mutta hevonen hienosti korjasi aiemmat puomien kolautukset ja teki suht hyvin niin jätettiin siihen.

Ei ollut otollisin päivä ratsastettavuuden hifistelyyn eikö juuri muuhunkaan järkevään, mutta olosuhteisiin nähden Antskupantsu oli hyvä. Tästähän ei oo suunta kun ylöspäin. Päästäisiin vaan vielä valmennuksiin niin olisin super happy. :)

Muhku♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)