torstai 3. huhtikuuta 2014

Elämä jatkuu ja blogin uudelleen syntyminen.

Täs on ollut aikamoista kiirusta ja ihan sillä heitin suosiolla edellisen blogini(arrasankari.blogspot.com) rauhassa muumioitumaan.


En ole juurikaan Anttia kerennyt ratsastamaan, muutakun muutaman hassun kerran viikossa ja sekin on jo paljon! Teen ympäripyöreitä päiviä eikä aikaa jää juuri muuhun, harvoin sattuu niitä iltavuoroja jollon kerkiäisin ratsastamaan Antin ennen töitä. Töiden jälkeen on turha kuvitellakkaan ratsastusta, sillä pääsen niin hölmöihin aikoihin, että menee lapsen hoitokuviot vaikeiksi tai sitten en saa millään kyytiä tallille. Minulla kun ei ole minkään näköistä kulkupeliä, edes sitä pyörää saati ajokorttia... Ei sapeta olla ajokortiton 21vee... :D

Uskon kumminkin, että tää saadaan nyt jotenkin hyvin rullaamaan kun vaan tottuis tähän rumbaan ja saisin ensin asuntoasiat sumplittua paremmin. Sithän alkaakin kunnon kiriminen ratsastuksissa, valmennuksetkin jäänyt välistä nyt muutaman kuukauden ajan.


No joka tapauksessa, taisin viimeksi ratsastaa Antin tasan viikko sitten. Menin aamusta, ennen iltavuoroa plaah, ratsimaan ja voi veljet. En muistanutkaan kuinka ihanaa onkaan aloittaa päivä ratsastamalla, etenkin kun auringon paiste helli meitä. Aamu hipoi täydellisyyttä. ♥
Kävin sillon ratsastamassa kentällä. jossa olin edellisenä päivänä ottanut muutaman hypyn. Antsa oli molemmilla kerroilla oikein mahtava. Vähän ehkä alkuun kankea ja vahva, mutta parani todella nopeasti ratsastamalla, ilmeisesti jäänyt vain päälle äitin kanssa puksuttelu.
Oon nyt alkanut ratsastamaan sitä vähän pidemmällä ohjalla, mutta kumminkin tarkistanut, ettei mun omat kädet lähde keräytyyn syliin jolloin ohjan pituus onkin +-0. Tällä tavalla oon saanut sitä vähän pidemmälle kaulalle ja liikkumaan enemmän selän läpi, eikä se jännity niin kovasti ja rullaa itseään liian lyhyeksi. Sillä ei ole vieläkään niin hyvin kantovoimaa takapäässä ja selässä, että uskaltaisin alkaa kokoamaan sitä korkeampaan muotoon. Samalla oon vähän skeptinen sen takapolvia kohtaan ja haluan, että ne vahvistuvat ensin kunnolla, ennenkö mennään muuttamaan mitään liikaa.


Meidän tarvis alkaa myös etsiin uusia satuloita sille, sillä koulusatula ei sovi lainkaan sen selkään ja se on vähän kipeytynyt nyt selästään kun äiti on mennyt vain koulupenkillä. Estepenkki on hieman parempi, muttei sekään sovi niinkö tarvis. Aiemmin nuo saatiin vällyillä hyviksi, mutta nyt selkä on jo niin muuttunut, ettei sovi kyllä millään enkä näe tarpeelliseksi yrittääkkään. Se on nyt sen verran jo muuttunut kun on muuttuakseen tähän väliin. Kun miettii jos oltasi syksyllä etsitty sopiva penkki, olisi se jo muutamassa kuukaudessa ollut epäsopiva kun hepo veti tähän talveen tämmösen kunnon massakauden... "Jos et bulkkaa sä et oo haippi"

Viikonloppuna pääsen taas ratsasteleen lauantaina ainakin, sunnuntaina ilmeisesti menemme hiitille. Katsotaan mitä keksitään lauantaiksi. Ollilassa olis harkkariestekisat, en vain tiedä miten meijän osallistuminen otetaan vastaan kun on niin paljon tuntilaisia kisaamassa. No, mutta jokatapauksessa satulan alle Antskupantsku joutuu. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)